Laskutus omavastuullisille asiakkaille on yksityisen laskutuksen käytännön puoli. Apteekki on suorittanut palvelun, palvelun saaja maksaa siitä omasta taskustaan, ja apteekki luovuttaa asiakirjan, josta käy ilmi, kuka teki mitä, milloin ja mihin hintaan. Lasku ei ole pelkkä muodollisuus, sillä se on todiste siitä, että kauppa on tapahtunut, ja se muodostaa kirjanpidon perustan. Se on myös ainoa asiakirja, joka asiakkaalla on hallussaan, jos hän haluaa viedä asiaa eteenpäin jonkun muun kanssa.
Selbstzahlerille osoitetussa laskussa on mainittava neljä asiaa.
- Osapuolet mainitaan kokonaisuudessaan, eli annetaan apteekin nimi ja osoite myöntävänä yrityksenä sekä asiakkaan nimi ja osoite vastaanottajana.
- Palvelun kuvaus on riittävän tarkka, jotta lukija, joka ei ollut paikalla, voi ymmärtää, mitä tehtiin; tämä tarkoittaa, että palvelun nimi mainitaan luokkatermin sijaan.
- Palvelun suorituspäivä kirjataan erillään laskun laatimispäivästä, koska nämä kaksi päivää eivät useinkaan ole samat.
- Summa näkyy sellaisena, kuin asiakas sen tosiasiallisesti maksaa.
Saksan yleisen laskutuslainsäädännön mukaan jokaisessa yrityksen laskussa on oltava seuraavat tiedot: juokseva laskunumero, laskun päivämäärä sekä apteekin verotunnus.
Se, sisältyykö summaan arvonlisävero ja millä verokannalla, on kysymys, jonka jokainen apteekki esittää ensimmäiseksi, vaikka käsittely riippuu siitä, mitä tarkalleen ottaen on suoritettu, sekä veroviranomaisten kannasta kyseiseen palveluun. Asia on syytä selvittää veroneuvojan kanssa ennen ensimmäisen laskun laatimista eikä vasta ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Päätös on tehtävä ennen laskumallin laatimista, koska laskussa on esitettävä se oikein.
Lasku on myös asiakirja, jonka asiakas voi halutessaan toimittaa yksityiselle vakuutusyhtiölle tai työnantajalle. Apteekki voi kertoa tämän verran ja sen pitäisi jäädä siihen, sillä ei ole varmuutta siitä, että asiasta saadaan mitään vastinetta, eikä ole mitään hintaa, jota voitaisiin mainita, eikä syytä antaa sellaista ymmärtää.
Yksityispotilasta laskuttava lääkäri noudattaa GOÄ-hinnastoa, mutta apteekki ei, joten vakuutusyhtiön tottunut hinnasto ei kata apteekin osuutta. ”Apothekenübliche Dienstleistung” -luokkaan kuuluvat palvelut laskutetaan yleensä tällä tavalla, ja laskun summan on vastattava etukäteen Preisangabenverordnung-asetuksen mukaisesti ilmoitettua hintaa.
Tämä sanastokohta sisältää yleistä tietoa Saksan apteekkilainsäädännöstä ja -käytännöistä. Se ei ole oikeudellista neuvontaa. Jos tarvitset sitovia ohjeita omaa apteekkiasi varten, ota yhteyttä alueelliseen apteekkariliittoon (Landesapothekerkammer).
