Tehtävät ja koulutus

Altistumisen jälkeinen ennaltaehkäisy

Yhdellä lauseella

Altistumisen jälkeinen ennaltaehkäisy tarkoittaa lääketieteellistä seurantaa mahdollisen altistumisen jälkeen vieraalle verelle tai tarttuvalle aineelle. Sitä harkitaan jo ennen kuin tartunnan leviämisestä on tietoa, minkä vuoksi aika on ratkaiseva tekijä ja päätöksen siitä tekee lääkäri, ei apteekki.

Altistumisen jälkeinen ennaltaehkäisy (Postexpositionsprophylaxe), jota yleensä lyhennetään nimellä PEP, on lääketieteellinen toimenpide, johon ryhdytään mahdollisen altistumisen jälkeen vieraalle verelle tai muulle mahdollisesti tarttuvalle aineelle. Kyseessä on ennaltaehkäisy eikä hoito, koska sitä harkitaan jo ennen kuin tiedetään, onko tartunta tapahtunut. Verinäytteitä ottavassa apteekissa toimenpiteen laukaisijana on lähes aina neulanpistovamma, rikkoutuneesta näyteputkesta aiheutunut viilto tai veren joutuminen silmään, suuhun tai vaurioituneelle iholle.

Ratkaiseva tekijä on aika. Aikaikkuna, jonka kuluessa ennaltaehkäisy voi vielä vaikuttaa lopputulokseen, lasketaan tunteina eikä päivinä, ja joissakin altistustapauksissa suurin vaikutus kohdistuu juuri ensimmäisiin tunteihin. Jos odotetaan seuraavaan aamuun, kaupan sulkemiseen tai siihen asti, kunnes loukkaantunut on päättänyt työvuoronsa, vaihtoehto voi mennä kokonaan ohi. Siksi toimintaketju on sovittu etukäteen eikä sitä keskustella silloin, kun joku seisoo pesualtaan ääressä vuotavalla sormella.

Päätös itsessään ei kuulu apteekille. Altistumisen arviointi, lähteen määrittäminen ja päätös siitä, onko ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tarpeen, on lääkärin tehtävä – yleensä kyseisen apteekin nimetyn Durchgangsärzin tai aukioloaikojen ulkopuolella alueesta vastaavan sairaalan lääkärin. Tämä pätee silloinkin, vaikka tiimi olisi farmaseuttisesti koulutettu ja vaikka tarvittavat tuotteet saattaisivatkin olla vain muutaman metrin päässä hyllyllä. Suosituksen perusteleminen tai aineen nimeäminen kollegalle juuri sillä hetkellä ei kuulu lääkärin rooliin eikä tuo mitään lisäarvoa lääkärin tarvitsemille tiedoille.

Apteekin panos on nopeus, tiedot ja dokumentointi. Nopeus tarkoittaa sitä, että loukkaantunut henkilö lähtee välittömästi mainittuun osoitteeseen, tarvittaessa saattajana, eikä vasta kun jono on tyhjentynyt. Tiedot tarkoittavat sitä, että lääkäri saa arvioinnin perustana olevat tiedot: mikä laite oli kyseessä, mitä oli tehty, kuinka syvä vamma oli, oliko kanyyli ollut verisuonessa, tarkka kellonaika sekä loukkaantuneen henkilön rokotustilanne. Dokumentointi tarkoittaa, että tapaturmakirjaan tehdään merkintä ja työtapaturmailmoitus laaditaan samana päivänä, koska viikkoja myöhemmin kirjattua tapahtumaa on vaikea kohdistaa oikeaan tapaukseen.

Reitin tunteminen etukäteen on asia, joka on täysin apteekin hallinnassa. Durchgangsarztin nimi, osoite ja päivystysyhteystiedot kuuluvat seinälle aseman viereen eikä kansioon, ja tutustumiskierros tehdään rauhallisena aamuna. Biostoffverordnungin mukaan järjestelyvelvollisuus kuuluu työnantajalle, ja TRBA 250 kuvaa sitä laitteisto- ja ohjeistusvaatimusten yhteydessä. Hygiene bei der Blutentnahme -kohdassa määritelty päivittäinen rutiini pitää kysymyksen hypoteettisena, mikä on edelleen selvästi edullisin ratkaisu.

Tämä sanastokohta sisältää yleistä tietoa Saksan apteekkilainsäädännöstä ja -käytännöistä. Se ei ole oikeudellista neuvontaa. Jos tarvitset sitovia ohjeita omaa apteekkiasi varten, ota yhteyttä alueelliseen apteekkariliittoon (Landesapothekerkammer).

Syvennä tietojasi
Lue, kuka saa ottaa verinäytteen apteekissa
Lue opas
Diagnoosit apteekissasi
Aniva huolehtii laboratoriiverkostosta, testipakkauksista, lähetyksistä ja tietosuojadokumenteista. Apteekkisi tarjoaa laskimoverinäytteenottoa ja farmaseuttisia palveluita omalla nimellään. Tavalliset tulokset näkyvät sovelluksessa yleensä 10 päivän kuluessa.
Varaa esittely
Syvennä tietojasi

Katso, miltä diagnostiikka näyttäisi apteekissasi