Yhdellä lauseella
Präanalytik, eli preanalyyttinen vaihe, kattaa kaiken, mitä näytteelle tapahtuu ennen analysointia, mukaan lukien paasto, näyteputken tyyppi, täyttömäärä, lämpötila ja kuljetusaika laboratorioon.
Präanalytik, eli analyysiä edeltävä vaihe, kattaa kaiken, mitä näytteelle tapahtuu ennen kuin analysaattori mittaa sen. Tähän sisältyy se, oliko asiakas paastonnut, mitä putkea käytettiin, kuinka täynnä putki oli, missä lämpötilassa näytettä säilytettiin ja kuinka kauan kului aikaa, ennen kuin se saapui laboratorioon.
Verikokeissa yleisimmin vältettävissä oleva virhe liittyy juuri tähän vaiheeseen eikä itse analyysiin, sillä liian vähän täytetty tai hemolysoitunut näyteputki tuottaa tuloksen, joka näyttää tavalliselta, vaikka se onkin virheellinen. Jokaisella näytteenottomenetelmällä on omat preanalyyttiset säännöt, joten asiakkaan keittiöstä lähetetty kapillaaripakkaus ja klinikalla otettu laskimonäyte ovat kaksi erilaista riskiprofiilia.
Toimittaja, joka ei osaa selittää näitä sääntöjä merkkiä kohden, on toimittaja, jonka hylätyt näytteet aiheuttavat sinulle hyvityksiä ja tukipyyntöjä.
- Kysy, minkä tyyppistä putkea ja minkä täyttömäärän kukin paneelissasi oleva merkkiaine vaatii.
- Kysy, miten laboratorio käsittelee näytteen, joka on vastaanotettu sen säilyvyysajan ulkopuolella.
- Kysy, miten nouto-ohjeet toimitetaan asiakkaallesi ja millä kielillä.
- Kysy, kuinka suuri osa näytteistä hylätään ja millä ilmoitetuilla perusteilla.
Tässä sanastossa termillä ”Probe” tarkoitetaan itse näytettä, termillä ”Kapillarblut” tarkoitetaan näytteenottomenetelmää, johon sovelletaan tiukimpia käsittelyohjeita, ja termillä ”Time-to-Result” tarkoitetaan aikaa, joka alkaa kulua heti näytteen ottamisen jälkeen.
Tämä sanastomerkintä on yleistä tietoa, ei lääketieteellistä neuvontaa, eikä sen tarkoituksena ole diagnosoida, hoitaa tai sulkea pois mitään sairautta. Keskustele omista tuloksistasi terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, joka tuntee sairaushistoriasi.
