Liukoinen transferriinireseptori, joka on kudosten rautatarpeen merkkiaine.
Liukoinen transferriinireseptori, eli sTfR, on proteiini, jota rautaa sitovat solut vapauttavat vereen. Kun soluilla on rautavajetta, ne tuottavat lisää reseptoreita, jolloin liukoista muotoa esiintyy veressä enemmän.
Sitä mitataan seerumista, ja se on herkkä merkkiaine siitä, kuinka paljon rautaa kudokset tosiasiassa saavat, eikä siitä, kuinka paljon sitä on varastoituna.
sTfR-arvo nousee, kun elimistössä on rautavajaus, usein jo ennen kuin rautavarastot ovat täysin ehtyneet. Keskeinen etu on se, että toisin kuin ferritiini, tulehdus ei nosta sTfR-arvoa, joten se pysyy luotettavana myös silloin, kun henkilö on sairas.
Tämän ansiosta se on hyödyllinen väline todellisen rautapuutoksen erottamisessa kroonisen sairauden aiheuttamasta anemiasta, etenkin silloin, kun ferritiiniarvoja on vaikea tulkita.
Aniva vertaa tulostasi tutkimustietoon perustuviin viitearvoihin, ei pelkästään laboratorion laajalle määriteltyyn normaaliin. Alla esitetty viitearvo koskee nimenomaan tätä biomarkkeria.
Tyypilliset ohjeet aikuisille, riippuen määrityksestä:
| Tulos | Valikoima |
|---|---|
| sTfR | 1,8–4,6 mg/l |
Arvojen vaihteluväli riippuu suuresti käytetystä määritysmenetelmästä, joten tulosta on aina tarkasteltava suhteessa laboratorion viiteväliin. Korkeammat arvot viittaavat rautavajeeseen.
Tulokset vaihtelevat huomattavasti eri määritysten välillä, joten arvoja ei voida verrata eri laboratorioiden välillä. sTfR-arvo voi nousta myös silloin, kun punasolujen tuotanto lisääntyy muista syistä, kuten hemolyysin vuoksi. Tulosta tulkitaan ottaen huomioon rautatasojen kokonaiskuva.
Tätä arvoa tulkitaan yhdessä ferritiinin ja transferriinin kyllästysasteen kanssa, ja sitä käytetään usein sTfR/log-ferritiini-indeksissä rautatasojen arvioimiseksi.
Yksi vuosijäsenyys, yli 100 biomarkkeria, jokainen tulos selitetty selkeällä kielellä sekä henkilökohtainen toimintasuunnitelma ja henkilökohtainen neuvonta.